Asunnon pienen koon kautta tavoitellaan tehokkuutta

Kohti parempaa elämää pyritään monin eri tavoin. Asumiskustannukset ovat Suomessa, etenkin suurimmissa kaupungeissa, erittäin suuret ja leikkaavat monen kohdalla kohtuuttoman osan perheen tai yksineläjän tuloista. Kuluja pyritäänkin karsimaan useilla eri keinoilla siten, että koti olisi monin tavoin mahdollisimman tehokas.

Eräs trendi tämän tavoitteen toteuttamisessa on rakentaa pieniä koteja, joissa neliöt ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Juuri nyt puhutaan paljon kodin tehoneliöistä. Kerromme tässä artikkelissa, kuinka asunnon pieni koko voi auttaa tuomaan asumisneliöihin tehokkuutta – ja säästämään asumiskuluissa, jolloin rahaa jää vielä muuhunkin elämiseen ja ennen kaikkea elämästä nauttimiseen!

Tehoneliöt

Pienessä asunnossa käytetään jokainen neliö tehokkaasti hyödyksi, jolloin asukkaiden ei tarvitse maksaa turhasta pinta-alasta. Neliöiden hyödyntämisessä saatetaan esimerkiksi suosia parvia, jotka tuovat pieneen asuntoon lisätilaa näppärästi ja mukavasti. Parvella voi esimerkiksi nukkua tai sinne voi rakentaa oman leikkitilan lapsille, kunhan vain parven turvallisuudesta huolehditaan. Parvi voi myös toimia työtilana, jossa vaikkapa yksityisyrittäjä voi hoitaa kaikessa rauhassa tietokoneella tehtäviä asioitaan.

Nykyisin tarjolla on monia tilaa säästäviä ratkaisuja. Esimerkiksi monet sohvat muuttuvat illalla näppärästi sängyksi ja osa sängyistä on mahdollista piilottaa päivän ajaksi kaappiin. Näppärät mekanismit ja optimaalinen suunnittelu auttaa ottamaan pienen asunnon tehoneliöt hyötykäyttöön ilman että asumismukavuudesta pitäisi tinkiä.

Myös erilaiset asukkaiden yhteiskäytössä olevat yhteistilat voivat säästää asumisneliöitä ja parantaa asukkaiden elämänlaatua kustannuksissa säästäen. Esimerkiksi sauna voi olla yhteiskäytössä, jolloin omassa kodissa ei välttämättä tarvita omaa saunaa.

Pienessä asunnossa säästetään lämmitys- ja energiakustannuksissa

Pieni asunto auttaa yleensä säästämään lämmitys- sekä energiakustannuksissa, erityisesti, jos nämä vielä valitaan mahdollisimman optimaalisina vaihtoehtoina ja jos energiaa varotaan tuhlaamasta. Tämä on sekä taloudellinen että luontoystävällinen vaihtoehto, joka jälleen säästää rahaa muuhunkin elämiseen. Samalla optimaaliset energiaratkaisut auttavat säästämään myös luonnonvaroja.

Trendikkäät pikkukodit

Enää pienenpienet kodit eivät olekaan nolo valinta tai merkki köyhyydestä. Päinvastoin nykyään pieniä koteja voidaan pitää jopa erityisen trendikkäinä valintoina ja pyrkimys onkin rakentaa lisää tällaisia pikkukoteja, jotka kyllä täyttävät perheiden tarpeet, mutta eivät leveile koollaan. Myös monet talopaketteja tarjovat yritykset ovat huomioineet pienten talojen trendin ja alkaneet tarjota entistä enemmän entistä pienempiä taloja.

Paljonko pikkukodista sitten joutuu pulittamaan? Esimerkiksi 36 neliön miniomakotitalon hintalappu saattaa kohota yli 200 000 euron. Helsingin Puistolasta löytyy hyvä esimerkki oikeasta tehotorpasta. Tässä miniomakotitalossa on ainoastaan 36 neliötä, mutta ne ovat tehokkaassa käytössä. Talossa on runsaasti arkea helpottavia kodinkoneita ja siitä löytyy sekä olohuone, kylpyhuone, keittiö, vintti kuin eteinenkin. Makuuhuone sekä vaatehuone sijaitsevat talon vintillä. Lisäksi tästä tehotorpasta löytyy terassi, joka kesäaikaan tuo kotiin lisää tilaa talousrakennuksen ohella. Tehotorpan talousrakennus on kooltaan noin 25 neliötä ja siitä löytyy parvellinen huone sekä kylpyhuone ja sauna. Omakotitalo on rakennettu 1931 ja se huokuu ihanaa punainen tupa -tunnelmaa. Talon tontti on kooltaan 571 neliötä. Hintalappu tälle kokonaisuudelle on 230 000 euroa.